Mielipide | Kenen ääni kuuluu seurakunnan tulevaisuudessa?

Edellisissä seurakuntavaaleissa Jyväskylässä äänesti vain 12,1 prosenttia äänioikeutetuista. Näin vähäinen äänestysaktiivisuus kertoo osaltaan siitä, ettei seurakuntavaaleissa ole onnistuttu innostamaan jäseniä käyttämään vaikutusmahdollisuuksiaan.

Olen tavannut vaalien alla ihmisiä, jotka eivät aio äänestää. Ehdokkaat eivät puhuttele, päätöksenteko tuntuu etäiseltä eikä kirkko vastaa heidän arvojaan. Etäinen suhde ei silti välttämättä merkitse välinpitämättömyyttä. Äänestämättä jättäminenkin on viesti, joka kirkon tulisi ottaa vakavasti.

Yhteiskunnan moninaistuminen on muuttanut ihmisten suhdetta kirkkoon ja perinteisiin yhteisöihin. Kirkkoon kuuluminen ei ole enää itsestäänselvyys.

Seurakuntien on arvioitava, miten ne voivat vastata ihmisten yhteisöllisyyden ja tuen tarpeisiin. Muutos näkyy myös taloudessa: jäsenmäärän pienentyessä Jyväskylän seurakunnan kirkollisverotulot vähenevät ja toiminnan edellytykset heikkenevät.

Kirkon yhteiskunnallinen merkitys ulottuu hengellistä toimintaa laajemmalle. Sen tulee puolustaa ihmisarvoa, lievittää eriarvoisuutta ja tukea vaikeuksissa olevia.

Kirkolla voisi olla nykyistä vahvempi rooli myös maahan muuttaneiden kotoutumisessa. Jyväskylän seurakunta tukee kotoutumista jo matalan kynnyksen kohtaamispaikoilla ja käytännön neuvonnalla, ja tätä toimintaa olisi hyvä vahvistaa.

Maahanmuuttajataustaisena pidän tärkeänä, että Suomeen muuttaneet löytävät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja pääsevät osaksi yhteisöjä. Kotoutuminen edellyttää avoimuutta myös niiltä, jotka ottavat uusia tulijoita vastaan. Yhteisvastuu tarkoittaa, ettei ketään jätetä yksin.

Jyväskylän seurakunnassa toimii 13-jäseninen Nuorten vaikuttajaryhmä, jonka edustajia osallistuu myös päätöksentekoelinten työskentelyyn.

Ryhmä on saanut aikaan konkreettisia muutoksia, kuten isospalkkion korottamisen. Nuoria on kuultava jo päätösten valmisteluvaiheessa, heidän aloitteisiinsa on vastattava ja heille on annettava todellisia vaikutusmahdollisuuksia.

Osallisuus ei saa jäädä muodolliseksi kuulemiseksi. Näin seurakunta voi vahvistaa myös nuorten aktiivista kansalaisuutta.

Seurakuntavaaleissa ratkaistaan osaltaan, millaisille arvoille Jyväskylän seurakunta rakentaa tulevaisuutensa ja kenen ääni sen päätöksenteossa kuuluu vahvimmin. Ilman avoimuutta ja suvaitsevaisuutta se voi kuihtua pienen piirin kerhoyhteisöksi.

Seurakunnalla on tulevaisuus, jos se uudistuu ja pitää kiinni armosta, inhimillisyydestä ja yhdenvertaisuudesta. Haluan olla mukana rakentamassa seurakuntaa, jossa erilaisuus ei estä osallisuutta ja jokainen kohdataan omana itsenään.

Seurakunnan tulevaisuus kuuluu kaikille.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen seurakuntavaaliehdokas (Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat).